fbpx

Arkkitehtuuripolku 7

Paimion parantola, 1933

Kuva 1.

Yhtenäiset isot rappaus- ja ikkunapinnat ovat funktionalistisen arkkitehtuurin tunnusmerkkejä. Ne ovat oleellinen osa myös tämän parantolan ilmettä. Parantolan rakennussiivet yhdistävästä keltaisesta portaikosta tuli kapean rungon ja suurien ikkunoiden ansiosta lähestulkoon ’läpivalaistu’.

Kuva 2.

Parantola oli omavarainen yhteisö, jolla oli mm. oma maatila peltoineen, eläimineen ja kasvihuoneineen, sekä oma vesihuolto. Potilaat osallistuivat maatöihin kuntonsa mukaan.

Kuva 3.

Metsässä häämöttävän väliaikaisen peltirakennelman alla sijaitsee Ruusukellariksi nimetty, pohjaltaan ympyränmallinen holvattu tila, jossa jätettiin hyvästit vainajille.

Ulkoa päin kumpumaisessa rakennuksessa oli pitkänomainen, päistään pyöristetty kattoikkuna ja parantolan värityksistä vastanneen Eino Kaurian abstrakti seinämaalaus. Kumpareella kasvoi ruusupensaita. Ruusukellari odottaa restaurointia, eikä siihen vielä pääse tutustumaan.

Tilaa uutiskirjeemme

Paimion parantola on enemmän kuin rakennus. Vuosien saatossa parantola on saavuttanut kansainvälisen maineen yhtenä modernin arkkitehtuurin merkkiteoksista.

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet ensimmäisenä Paimion parantolan tapahtumista ja näyttelyistä.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.