Spirit of Paimio

David Chipperfield, Bjarke Ingels, Hella Jongerius, Piero Lissoni, Patricia Urquiola. Dan Rubinsteinin The Grand Tourist -podcastin vieraslista muistuttaa muotoilun tähtijoukkuetta – eivätkä nimet lopu tähän. Pureutuakseen taiteen, muotoilun, matkailun, ruoan ja muodin huipputekijöiden ajatteluun Rubinstein on kerännyt haastatteluihinsa vaikuttavan joukon lahjakkaita ihmisiä eri aloilta, mukaan lukien huippukokki Massimo Bottura, kuraattori Hans Ulrich Obrist, näyttelijä Tom Hollander ja parfymööri Frédéric Malle.

Keskustelu luovuuden ja innovoinnin alkuperästä sekä eri aloja yhdistävistä voimista ovat myös Paimion parantola -säätiön ydinalaa, minkä takia pyysimme Rubinsteinilta juttutuokion.

Podcastisi kattaa monia eri aloja. Näetkö, että luovat alat vaikuttavat nykyään yhä enemmän toisiinsa?

Ehdottomasti. Se, että olet sisustusarkkitehti, ei tarkoita, ettet voisi inspiroitua keräilijästä tai kokista. Moni vieraistani kertoo tarinoita odottamattomista poluista – opiskeluun palaamisesta, yrityksen perustamisesta tai riskialttiista uranvaihdoista. Nuoret suunnittelijat ja opiskelijat kertovat kuuntelevansa podcastia, koska he oppivat sen kautta alansa huipuilta.

Ketkä vieraat ovat tehneet sinuun erityisen vaikutuksen?

Kun aloin haastatella ihmisiä eri aloilta, kuten korusuunnittelijoita, arkkitehtejä ja muotoilijoita, odotin heidän kokemustensa olevan hyvin erilaisia. Huomasin kuitenkin, että kaikkein menestyneimmät luovat ihmiset jakavat samankaltaisia luonteenpiirteitä. Jos istuttaisit arkkitehti David Chipperfieldin, kokki Thomas Kellerin ja muutaman muun alan huipun samaan illallispöytään, he tulisivat toimeen loistavasti – heillä on samanlainen elämänasenne.

Miten kuvailisit sitä?

He ottavat riskejä. He kiinnittävät huomiota yksityiskohtiin. Ja he pysyvät uskollisina omalle luovalle visiolleen sen sijaan, että seuraisivat vain trendejä tai alan odotuksia. Toinen tärkeä piirre on kyky tehdä yhteistyötä. Esimerkiksi menestyneet arkkitehdit eivät yleensä valita asiakkaistaan – he ottavat vastuun työstään ja siirtyvät eteenpäin. Heissä on myös harkitsevuutta ja kykyä poiketa urapolulta – he tutkivat yllättäviä mahdollisuuksia ja tekevät asioita, jotka eivät ehkä kuulosta taloudellisesti tai uran kannalta järkeviltä paperilla. Uskon, että yksi syy heidän menestykseensä on juuri ainutlaatuisuus.

Onko ainutlaatuisuus, tai omaperäisyys, mielestäsi nykyään entistä tärkeämpää?

Enemmän kuin koskaan. Olitpa politiikassa, liiketoiminnassa tai taiteessa, pelkkä osaaminen ei riitä – sinulla on oltava oma, ainutlaatuinen ääni. Valokuvaaja ei voi vain ottaa hyviä kuvia; hänen on kehitettävä oma, erottuva tyylinsä. Et voi enää rakentaa vain uutta lasitornia ja odottaa menestystä. Ne luovat tekijät, jotka todella vaikuttavat, tekevät asioita, joita kukaan muu ei edes tulisi ajatelleeksi.

Mitä neuvoja antaisit uraansa aloitteleville luoville ihmisille?

Kysy itseltäsi: muistetaanko minut, jos teen vain sen mitä minulta odotetaan? Vastaus on ei. Nykyisessä digitaalisessa maailmassa, jossa Instagram ja visuaalinen kulttuuri kannustavat yhdenmukaisuuteen, erottuminen ja halu kokeilla ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Ne päätökset voivat tehdä urastasi kestävän seitsemänkymppiseksi asti.

Miten tämä poikkitaiteellinen lähestymistapa vaikuttaa luovuuteen?

Kyse ei ole vain eri alojen yhdistämisestä, vaan ajattelutavasta, jossa yhdistetään ideoita uusilla tavoilla. Menestyneimmät luovat ihmiset ovat loputtoman uteliaita ja avoimia uusille näkökulmille. He eivät rajoitu omaan alaansa. Jos vaikkapa arkkitehti rakastaa musiikkia, ei se ole este – se on vahvuus. Parhaat tekijät ammentavat inspiraatiota ja yhteyksiä eri aloilta.

Luovuuteen on usein liitetty kuva yksinäisestä miesnerosta. Oletko huomannut muutosta sukupuoliedustuksessa?

Haastatellessani uuden sukupolven muotoilijoita, taiteilijoita ja keräilijöitä huomaan, että sukupuolijakauma on paljon tasaisempi ja diversiteetti lisääntyy. Viime vuosina muotoilussa ja taiteessa on myös nähty kauan odotettua tunnustusta naisille, jotka aiemmin jäivät varjoon. Olemme käsitelleet näitä aiheita podcastissa, esimerkiksi taiteilija Judy Chicagon tai maalari Calida Rawlesin kanssa, jotka puhuivat taidekoulun haasteista – siitä, että naisena heille sanottiin, ettei sinulla voi olla sekä perhettä että uraa – tai siitä, kuinka he kohtasivat selkeää rasismia opettajiltaan. Silti molemmat onnistuivat rakentamaan uran – ja toivottavasti näin käy yhä useammalle.

Miten näet amerikkalaisen luovan kentän nykyään?

Poliittisista haasteista huolimatta minulla on optimistinen asenne. Monet tämän hetken intohimoisimmat ja omaperäisimmät äänet taiteessa ovat amerikkalaisia. Podcastin taiteilijat todistavat, ettei tarvitse tulla varakkaasta perheestä menestyäkseen. Vaikka alalla on toki myös ”nepo babyja”, moni tapaamani henkilö on rakentanut uransa omin voimin.

Onko sinulla yhteyksiä Suomeen ja sen muotoiluperintöön?

Kävin Suomessa vuosia sitten, alkukeväästä, kun kaikki oli vielä harmaata. Minua kiehtoi, kuinka syvästi maisema, kulttuuri ja vuodenajat ovat muovanneet suomalaiset luovia ihmisiä. Kyse ei ole kansallisidentiteetistä vaan siitä, miltä tuntuu elää Suomessa. Ja tietysti Alvar Aalto on muotoilun jumala – hänen työnsä on keskeistä modernin muotoiluajattelun kannalta. Skandinaavinen rauhallisuus ja luonnon kunnioitus näkyvät Suomessa kaikessa arkkitehtuurista kodintavaroihin. Ja rakastan Marimekkoa – harmi, ettei heillä ole enemmän miesten vaatteita!

Mitkä ovat The Grand Touristin seuraavat askeleet?

Laajennumme printtiin! Toukokuussa julkaistaan ensimmäinen painettu The Grand Tourist -lehti – 364-sivuinen kovakantinen julkaisu, joka sisältää ainutlaatuista sisältöä ympäri maailmaa, Koreasta Tunisiaan ja Los Angelesiin. Olemme tehneet yhteistyötä upeiden ihmisten kanssa ja luoneet kolme erilaista kantta. Toivomme, että lukijat – ja kuulijat – tukevat projektia!

The Grand Tourist -lehden ensimmäinen numero on saatavilla verkossa sekä Paimion parantolan kirjakaupasta.