Kesällä 2024 Paimion parantola -säätiö tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälisen ohjelman eri alojen taiteilijoille. Ohjelma kattaa arkkitehtuurin, muotoilun, kuvataiteen, esittävät taiteet, musiikin, kirjallisuuden, kirjoittamisen, elokuvan ja kuratoinnin. Valitut taiteilijat saavat työskennellä ja asua Alvar ja Aino Aallon suunnittelemassa mestariteoksessa kolmen viikon ajan.
Heinäkuun residenssitaiteilijat ovat nyt täydessä työn touhussa. Tässä heidän ajatuksiaan residenssistä ja töistä, joita he ovat tekemässä.
”Viime vuonna minut hyväksyttiin ystävieni kanssa osallistumaan Tokion taidekirjamessuille, missä sain esitellä viimeaikaisia töitäni’’, arkkitehti Aureliusz Kowalczyk sanoo.
Monet ihmiset olivat aidosti kiinnostuneita hänen taiteestaan ja innokkaita keskustelemaan siitä, mikä sai hänet vähitellen siirtämään painopistettään Tokiossa sijaitsevasta arkkitehtitoimistostaan kohti taidetta. Alun perin Puolasta kotoisin oleva hän on asunut Tokiossa nyt 15 vuotta.
Aureliusz työhuoneessaan
’’Taiteeni on aina ollut arkkitehtuurin inspiroimaa. Haluaisin saada päätökseen seuraavan vaiheen geometrisissa tutkimuksissani ’Väliaikaiset rakenteet’, jotta voisin julkaista ja jakaa ne laajemmalle yleisölle.’’
Residenssi on myös ratkaiseva hetki Kowalczykille ymmärtää, mihin hän tästä eteenpäin suuntaa.
’’Minulle työni ja kiinnostukseni on aina ollut tasapainoilua arkkitehtuurin ja taiteen välillä.’’
Irrottautuminen arkkitehtuurin käytännöstä
Enrico Pinto on italialainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija, joka on koulutettu arkkitehdiksi Milanossa. Hän asuu nykyään Pariisissa. Hänkin on irrottautumassa arkkitehtuurista keskittyäkseen lehtikuvituksiin ja sarjakuvakirjoihinsa.
’’Viime vuonna julkaisin ensimmäisen graafisen romaanini, ja nyt työskentelen uuden graafisen romaanin parissa, joka käsittelee postmodernin arkkitehtuurin perintöä Denise Scott Brownin silmin’’, Pinto kertoo.
Tämän projektin idea syntyi Scotta Brownin kiehtovasta tarinasta ja kirjan ‘Learning from Las Vegas’ lukemisesta.
Enrico opiskelee suomea Danten jumalaisesta näytelmästä
’’Merkittävä, uraa uurtanut kirja opetti minua katsomaan arkkitehtuuria uudesta näkökulmasta, ilman ennakkoluuloja ja ylisuperstruktuureja, kirjaimellisesti ajattelemaan laatikon ulkopuolella.’’
Hänen tavoitteensa on rakentaa tarina Scott Brownin suuresta seikkailusta Las Vegasissa. Se tarina kasinoista, kulutuksesta, arkkitehtuurista, mutta myös maahanmuutosta, feminismistä ja rakkaudesta.
’’Teen kovasti töitä, etten palaisi arkkitehtuurin pariin.’’
Pinto piirtää myös päivittäistä sarjakuvaa residenssi ajastaan
Moderniuden näkymättömät rakenteet
’’Taiteellinen praktiikkani sisältää tutkimusta historiasta ja perinnöstä, estetiikasta ja politiikasta sekä kokeilevan lähestymistavan muotoon ja materiaaliin’’, Aiko Tsukahara sanoo. Hän on japanilainen taiteilija, joka asuu Helsingissä.
Tsukahara pyrkii työssään visualisoimaan näkymättömiä rakenteita, jotka muovaavat nykyisyyden maisemiamme.
’’Viime vuosina olen työskennellyt projektien parissa ja tutkinut, miten modernin taiteen ja arkkitehtuurin esteettiset arvot ovat vaikuttaneet siihen, miten näemme maailman tänään.’’
Aino ja Alvar Aallon arkkitehtuuri erottuu ihmisen mittakaavassa, empaattisessa ja luontoon sopeutuvassa muodossa. Nykyään nämä käsitteet ovat tulleet ’normaaleiksi’ tai jopa pakollisiksi uutta rakennusta suunniteltaessa.
’’Lähestymistapani projekteihin on osittain modernismin juhlistamista ja osittain kriittistä pohdintaa sen ideologiasta.’’
Vaikka hän on luonut enimmäkseen veistospohjaisia installaatioita käyttäen arkkitehtonisia elementtejä keskeisenä aiheena, residenssinsä aikana hän työskentelee hiilen ja paperin kanssa.
Hiili paperilla
’’Hiili symboloi teollista vallankumousta ja siitä seurannutta ilman saastumista ja laajalle levinnyttä tuberkuloosia Euroopassa.’’
Parantola on yksi modernismin sivutuotteista, ja Tsukahara yhdistää materiaalin ja paikan. Hän yrittää kuvata nykyisiä käsityksiä auringosta oman taiteellisen praktiikkansa kautta.
’’Aurinko voi olla laajamittainen abstrakti idea. Aurinko voidaan myös huomata sen poissaolon kautta, kuten suomalaisessa talvessa.’’
Aiko työhuoneella
Studiossa
Yksi residenssihuone on muuttunut hyvin varustelluksi äänitysstudioksi. Muusikko Ringa Manner ei todellakaan ole matkustanut residenssiin kevein kantamuksin.
Ääni kovemmalle
’’Residenssin aikana haluaisin edistää laaja-alaisesti aihioita, joita on kännykän muistioon, paperisiin muistikirjoihin, tietokoneen kovalevylle ja ajatusvyyhteihin kertynyt’’, Manner sanoo.
Hänet tunnetaan parhaiten Ruusut-yhtyeestä, joka on kerännyt paljon kiitosta eklektisestä pop-musiikistaan. Residenssissä hän kuitenkin keskittyy soolouraansa, jonka materiaali on kokeellisempaa.
”Viimeisestä sooloalbumista on kulunut jo viisi vuotta.’’
Materiaalia on paljon. On ajatuksia, joista hän versoo sanoituksia. On runoja tai lyhyitä novelleja, valokuvia tai runonpätkiä, joiden tunnetilan hän kääntää musiikiksi. Ja tietysti on myös musiikillisia aihioita, joita Manner työstää eteenpäin ja jäsentelee.
’’Jäsentelen ja työstän residenssissä olemassaolevaa materiaalia, tekstiä ja ääntä, sekä sävellän ja kirjoitan uutta olemassaolevan jatkoksi. Teen suunnittelua sekä valmisteluja myöhemmin tapahtuvia äänityksiä varten.’’
Ringa esittelee liikkuvan studionsa
Manner ilahduttaa meitä musiikillisilla aihioillaan, jotka vaihtelevat Glass kohtaa Jarren -tyyppisestä pulppuilevasta minimalismista elektroniseen noiseen.
’’Vaikea sanoa, mihin suuntaan tämä lähtee’’, Manner naurahtaa.
Hyvin kalliit ovennupit
2000-luvun alun rakennusbuumin aikana amerikkalainen arkkitehti Thomas Gardner työskenteli korkealentoisessa newyorkilaisessa arkkitehtitoimistossa ja löysi itsensä suunnittelemasta 27 000 dollarin ovennuppia projektissa, jossa budjetti oli loputon, kaikki oli mahdollista.
’’Kyseessä oli viisikerroksinen kaupunkitalo, joten siellä oli erittäin paljon ovia. Voit tehdä laskutoimitukset itse. Se oli todellakin herätys minulle’’, Gardner sanoo.
Gardner alkoi miettiä työnsä todellista tarkoitusta. Sen suunta muuttui kohti yhteistyöhön perustuvia suunnittelukäytäntöjä ja sosiaalisesti kriittisten kysymysten tutkimista arkkitehtuurin kontekstissa.
’’Siihen sisältyi muun muassa suunnittelu- ja rakennustoimiston perustaminen Detroitiin. Toimisto on omistautunut sosiaalisen ja kulttuurisen muutoksen arkkitehtuurille.’’
Projekti Kiinassa puolestaan keskittyi perinteisen kiinalaisen käsityön tutkimiseen ja laajentamiseen yhdessä kestävän ja oikeudenmukaisen yhteisön kehittämisen kanssa.
Gardner työskenteli myös johtavana arkkitehtuurin jatko-opintojen suunnittelijana. Ohjelma perustui sosiaalisen lukutaidon yhdistämiseen suunnittelulukutaidon ja teorian kanssa, samalla kun se pyrki osoittamaan suunnittelun arvon monimutkaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa.
Paimion residenssissä tarina on täysin erilainen.
’’Aion käyttää tarunhohtoisen, 70-luvun arkkitehtuuri- ja taideprojektin, Le Volume Bleu et Jaune, työtä ja tutkimusta lähtökohtana Alvar ja Aino Aallon Paimion parantolan tutkimiseen, dokumentointiin ja analysointiin.”
Vain alkuperäinen kirja on jäljellä Le Volume Bleu et Jaune -projektista
Residenssi Paimion parantolassa mahdollistaisi tämän tärkeän, juhlitun työn uudelleensynnyttämisen tarjoamalla tilaisuuden testata ja käyttää alkuperäisen projektin menetelmiä uudessa, kriittisessä kontekstissa.
Mikä on Librarium?
Amerikkalainen arkkitehti Landon Brown haki niin ikään residenssiin keskittyäkseen konseptuaaliseen työhön. Hän on Onland Architecture -nimisen itsenäisen suunnittelu- ja arkkitehtitoimiston perustaja ja johtaja sekä vieraileva professori Prattissa.
’’Sekä parantolat että kirjastotyyppiset rakennukset omaavat ainutlaatuisen paikan modernin 19. ja 20. vuosisadan arkkitehtuurin mielikuvituksessa’’, Brown kertoo projektistaan.
Librarium syntyy 1
Parantolat liittyivät syrjäisiin maisemiein, kun taas kirjasto kaupunkiin. Parantolat olivat paikkoja, joissa ihmiset eivät halunneet olla toisin kuin kirjastot.
Monille arkkitehdeille parantolat ja kirjastot olivat ainutlaatuisia laboratorioita julkisen hyvän arkkitehtuurin tutkimiseen ja toteuttamiseen. Monissa nykypäivän kaupungeissa ja kylissä nämä projektit tuntuvat edelleen mielikuvituksen tuotteilta.
Nyt parantolat on siirretty historian arkistoihin, kun taas julkiset kirjastot ovat joutuneet pohtimaan olemassa olonsa oikeutusta uudelleen.
’’Monet julkiset kirjastot ympäri maailmaa kamppailevat kunnallisen tuen ja julkisen tarpeen käänteisesti suhteellisen suhteen kanssa.’’
Librarium syntyy 2
Librarium (Paimio) on spekulatiivinen tutkimus- ja suunnitteluprojekti. Se tutkii radikaalin institutionaalisen typologian hybridiä näkemystä inspiroituneena Paimion parantolan arkkitehtuurista.
’’Miten julkinen kirjasto toimisi, jos asiakkaat olisivat potilaita? Jos iltapäivän vierailijat muuttuisivat yön yli vieraiksi? Jos media lainattaisiin samalla kun ihmiset kirjautuisivat sisään?’’
Residenssikäytävällä hengailevat Enrico, Aiko ja Aureliusz
