Paimion parantolan neljäs kerros muuttui vilkkaaksi kaupunkisuunnittelulaboratorioksi, kun Aalto-yliopiston opiskelijat kokoontuivat suunnittelemaan uuden, kuvitteellisen kaupungin vain neljässä päivässä. Incomplete City -arkkitehtuurityöpaja tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden hioa taitojaan sekä kaupunkisuunnittelun että yhteistyön saralla. Se oli myös merkittävä askel Paimion parantola -säätiön visiossa kehittää parantolasta kansainvälinen akateemisen vaihdon, innovatiivisen työskentelyn ja oppimisen keskus.
Millainen on hyvä kaupunki? Tämä näennäisesti yksinkertainen, mutta yhä monimutkaisemmaksi muuttuva kysymys oli keskiössä Incomplete City -työpajassa, joka järjestettiin Paimion parantolassa lokakuussa. 13 Aalto-yliopiston kaupunkisuunnittelun opiskelijaa sai tehtäväkseen luoda kokonainen kuvitteellinen kaupunki neljässä päivässä. Haasteina oli muun muassa kaupunkien ja maaseudun parhaiden puolien yhdistäminen, kaupungin turvaaminen merenpinnan noustessa ja hyvän elämänlaadun tarjoaminen kaupungin moninaiselle väestölle.
Incomplete City on maailmanlaajuisesti tunnustettu arkkitehtuuriharjoitus, jossa osallistujat suunnittelevat kaupungin yhteisöllisen suunnittelutyön avulla. Luovuudestaan ja leikkisyydestään tunnettu kaupunkisuunnittelun työpaja järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
Marco Ferrari, Joseph Grima ja Dan Hill kehittivät Incomplete Cityn alun perin UCL Bartlett School of Architecturessa vuonna 2016. Tämän jälkeen työpajoja on järjestetty ympäri maailmaa, ja Incomplete City on vakiintunut osaksi monien arkkitehtuurikoulujen opetussuunnitelmia Michiganista Melbourneen.
“Yleensä toteutamme Incomplete City -studioita hyvin urbaanissa ympäristössä, joten työskentely Paimion parantolassa on erityisen kiinnostavaa”, sanoi oppilaita harjoituksen aikana ohjannut Melbournen designkoulun johtaja Dan Hill.
”Opiskelijamme työstävät uusia visioita Helsingin kaupunginosista, joten odotamme, että yhteisöllinen piirustus on sekä Helsingin että Paimion kaltainen. Hiukan metsää kaupungissa tai päinvastoin – ehkä löydämme jotain uutta. Tämä antaa myös opiskelijoille mahdollisuuden pohtia kaupunkilaisten hyvinvointia uudella tavalla, hyödyntäen sekä luontoa että rakennuksia, ja luoden uusia yhteyksiä niiden välille.”
Keskiössä yhteistyö
Työpajan tarkoituksena on tutkia kaupunkien tulevaisuuden visioita ja rohkaista opiskelijoita innovatiiviseen ajatteluun yhteistyön kautta. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä ja aloittavat rakentamalla ”kaupunkielementtikirjaston”. Nämä kaupunkien rakennuspalikat – penkit, puut ja monimutkaisemmat infrastruktuurijärjestelmät – liitetään vähitellen osaksi suurempaa kaupunkimaisemaa, tutkien laajempia kaupunkisuhteita kuten infrastruktuuria, diversiteettiä ja yhteisöjä.
Työpajan ensimmäisinä päivinä suuren salin pöydät täyttyivät taidokkaasti käsin piirretyistä leikekuvista, jotka esittivät mäntyjä, sähköautojen latauspisteitä, raitiovaunuja, autoja, portaita, kasvihuoneita, padel-kenttiä, jäätelöautoja, leikkipaikkoja ja monia muita elementtejä. Vähitellen nämä kaupungin palaset kiinnitettiin seinälle, ja uusi ympäristö alkoi hahmottua.
Monille opiskelijoille tällainen työskentely oli uusi kokemus, joka haastoi heitä työskentelemään yhdessä ja rakentamaan uusia ympäristöjä alusta alkaen sen sijaan, että he suunnittelisivat elementtejä tai rakennuksia olemassa oleviin kaupunginosiin.
“Työpajassa on kyse sekä yhteistyön harjoittelusta että arkkitehtuurista; sen tunnistamisesta, että vaativa yhteistyö on yksi merkittävän suunnittelutyön keskeisistä ominaisuuksista. Se on myös hyvin hauska, leikkisä ja interaktiivinen tapa herättää luova työ ja kuviteltu kaupunki eloon”, Hill sanoi.
Paimion tulevaisuus oppimisen keskuksena
Paimion parantola -säätiö näkee työpajan liittämisen osaksi tämän vuoden Spirit of Paimio -konferenssia keskeisenä askeleena kohti parantolan uutta identiteettiä oppimisen ja luomisen keskuksena. Säätiö kehittää uusia tulevaisuuden visioita Alvar ja Aino Aallon ikoniselle rakennukselle.
“Projekti on hienosti linjassa Paimion parantola -säätiön strategisten tavoitteiden kanssa. Ne liittyvät koulutustoiminnan edistämiseen ja yhteistyön vahvistamiseen yliopistojen kanssa”, sanoi säätiön kuraattori Joseph Grima.
Aalto-yliopistossa työpaja on osa laajempaa elvytyshanketta, jossa keskeneräisyys nähdään luonnollisena seurauksena kaupunkeja jatkuvasti muokkaavista voimista. Kaupungin eivät koskaan ole valmiita.
“Teemme yhteistyötä Helsingin kaupungin kanssa kaupungin keskustan elävöittämiseksi ja olemme iloisia siitä, että voimme samalla edesauttaa Paimion parantolaa löytämään tiensä takaisin valokeilaan”, sanoi Antti Ahlava, Aalto-yliopiston kehittyvien suunnittelumenetelmien professori.
Työpajan interaktiivinen, yhteisölähtöinen suunnittelumetodologia, joka kannustaa osallistujia suunnittelemaan tiloja yhdessä ja kuvittelemaan uusia resonoi Griman mukaan vahvasti säätiön tavoitteiden kanssa. Säätiön tavoitteena on säilyttää ja laajentaa Paimion parantolan perintöä innovatiivisella ja dynaamisella tavalla.
“Tarjoamalla mahdollisuuden työpajan kaltaiseen, käytännölliseen harjoitukseen, säätiö laajentaa koulutustarjontaansa ja asemoi itsensä dynaamisena keskuksena akateemiselle ja ammatilliselle vaihdolle arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun alalla.”
