Joseph Grima on toiminut Paimion parantolan säätiön kuraattorina vuodesta 2023 lähtien. Mikä houkutteli ranskalaissyntyisen arkkitehdin ja kansainvälisesti tunnetun designstudio Space Caviarin perustajan Suomen syviin metsiin? Mahdollisuus herättää eloon arkkitehtoninen mestariteos ja tehdä sen taustalla olevista ideoista yhtä relevantteja kuin ne olivat 1930-luvulla. ”Paimion parantola näkee ihmisen sielun hoitamisen yhtä tärkeänä kuin kehosta huolehtimisen. Jos aiot parantaa jonkun, hänet on altistettava kauneudelle.”

Monille arkkitehdeille Paimion parantola on kuin New York elokuvan harrastajille: niin ikoninen, että tuntuu kuin olisit jo käynyt siellä, vaikket olisikaan. Ja kun vihdoin saavut paikalle, todellisuus yllättää. Joseph Grimalle, Paimion säätiön kuraattorille ja suunnittelustudio Space Caviarin perustajalle, kävi juuri näin.

”Paimion parantola elää monien arkkitehtien mielikuvituksessa ympäri maailmaa, koska se on yksi niistä kohteista, joista kaikille opetetaan”, hän sanoo.

”Kun saavuin sinne ensimmäistä kertaa, minut yllätti, kuinka paljon upeampi se oli kuin meille oli opetettu. Valtavan rakennuksen uskomaton herkkyys. Taianomaisuus paikassa, joka onnistuu olemaan nöyrä, samalla kun se täyttää, täysin vaivattomasti ja virheettömästi, suuren tehtävänsä olla mestariteos. Tuo tunne pysyy mukanani joka kerta, kun palaan. Mittakaavastaan huolimatta parantola on rakennus, joka on tehty ihmisille, ei ihmisten pelottelemiseksi.”

Keho ja sielu harmoniassa

Spirit of Paimio -konferenssin idea syntyi näistä ajatuksista. Vuonna 2023 Mirkku Kullberg, Paimion parantola -säätiön toimitusjohtaja, kutsui Griman säätiön kuraattoriksi – tarjous, jonka hän hyväksyi mielellään.

Kansainvälisesti tunnettu kirjoittaja, kuraattori ja arkkitehti Grima toimii myös Design Academy Eindhoven -korkeakoulun luovana johtajana sekä arkkitehtuuri- ja tutkimusstudio Space Caviarin toisena perustajana. Hänet on aiemmin nähty muun muassa Chicagon arkkitehtuuribiennaalin pääkuraattorina ja New Museumin Ideas City -festivaalin johtajana. Paimiossa Griman tehtävä on yhdessä tiimin kanssa rakentaa parantolan tulevaisuuden visiota ja tehdä rakennuksesta johtava toimija kehityksen, oppimisen ja ajatustenvaihdon keskuksena, jossa etsitään uusia ratkaisuja kunnianhimoisen tapahtuma-, residenssi-, näyttely- ja työpajaohjelman avulla. Poikkitieteellinen Spirit of Paimio -konferenssi, joka järjestetään toista kertaa 9.-10. lokakuuta, on tärkeä askel kohti tavoitetta.

Kun ensimmäinen konferenssi järjestettiin vuonna 2023, ”parantava arkkitehtuuri” nousi tärkeäksi teemaksi, jonka ympärille keskustelut rakennettiin. Vaikka parantola rakennettiin hoitamaan fyysistä sairautta – tuberkuloosia, joka oli merkittävä ongelma 1930-luvulla – sen arkkitehdit Alvar ja Aino Aalto korostivat myös toista aspektia, jota he pitivät yhtä tärkeänä paranemisprosessissa: ihmisen näkemistä kokonaisuutena. Tähän kokonaisuuteen kuului myös sielun hyvinvoinnista huolehtiminen.

Aallot toteuttivat kokonaisvaltaista parantavaa visiotaan ottamalla huomioon lähes kaiken rakennuksessa, huonekaluista ovenkahvoihin ja seinien väreihin. Lavuaarit suunniteltiin vähentämään loiskuvan veden ääntä. Terassit suunniteltiin ulkona auringossa lepäämiseen ja värimaailma mietittiin rauhoittamaan potilaiden mieltä.

Griman mielestä nykyajan lääketieteelliset instituutiot jättävät liian usein tämän osan paranemisprosessista huomiotta, omaksuen hyvin käytännöllisen näkemyksen ihmiskehosta. Keho nähdään lähestulkoon koneena, joka tarvitsee huoltoa toimiakseen kunnolla. Kokoamalla saman katon alle johtavia toimijoita eri aloilta, kuten arkkitehtuurista, muotoilusta, taiteesta ja elokuvasta, hän pyrkii tuomaan Aaltojen holistisen ajattelun takaisin osaksi terveydenhoitoa. Samalla tavoitteena on profiloida Paimion parantola keskuksena, joka edistää parantamista, hyvinvointia ja uteliasta vuoropuhelua.

”Paimion parantolassa on hienoa se, että hoitaminen nähtiin prosessina, joka on mietittävä huolellisesti läpi, mutta mielen ja sielun hoitamista pidettiin yhtä tärkeänä kuin kehon hoitamista”, hän sanoo. ”Jos aiot parantaa jonkun, hänet on altistettava kauneudelle. Kauneus terapeuttisena voimana on jotakin, joka voi muuttaa ihmisen; jotakin, joka voi parantaa ihmisen.”

Tämä kokonaisvaltainen näkemys hyvinvoinnista toimi alustana ensimmäiselle konferenssille, joka toi Paimioon joukon vaikutusvaltaisia puhujia. Pääpuhujina nähtiin muun muassa arkkitehti Lyndon Neri, Lontoon Serpentine-gallerian taiteellinen johtaja Hans-Ulrich Obrist ja muotoilukirjoittaja Beatrice Galilee. Keskusteluiden teemoina olivat muun muassa arkkitehtuurin kyky kehittää tulevaisuuden yhteiskuntia sekä kulttuuri-instituutioiden rooli nykypäivän polarisoituneiden julkisten keskustelujen lietsomisessa.

Kohti uusia yhteisöjä

Toinen Spirit of Paimio -konferenssi järjestetään parantolassa 9.-10. lokakuuta. Tällä kertaa teemana on ”Yhteisöjen uusi aika”. Grima ja Kullberg haluavat tuoda takaisin parantolan roolin yhteisöjen rakentajana. 1930-luvulla yhteisöllisyys oli tärkeää potilaille, jotka saattoivat viettää kuukausiakin Paimiossa.

”Tämän vuoden painopiste on yhteisöllisyyden elementissä; ajatuksessa siitä, että parantola oli alusta asti suunniteltu yhteisöjen luomiseen”, Grima sanoo.

Monipuolinen joukko puhujia lähestyy teemaa eri näkökulmista. Astrofysiikko Ersilia Vaudo, Euroopan avaruusjärjestön diversiteettijohtaja, tuo asiantuntemuksensa suunnittelusta instituutioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja ihmissuhteiden tasolla. Princetonin yliopiston arkkitehtuurin historian professori Beatriz Colomina kuuluu myös odotetuimpiin puhujiin. Colomina on kirjoittanut muun muassa teoksen ja X-Ray Architecture, jossa hän tutki, kuinka sairaudet muokkasivat 1900-luvun modernin arkkitehtuurin estetiikkaa. Muita pääpuhujia ovat kansainvälisesti tunnetut arkkitehdit Carlo Ratti ja Bjarke Ingels sekä Vogue Italian luova johtaja Ferdinando Verderi.

Grima itse odottaa eniten näkevänsä Paimion parantolan jälleen täynnä elämää.

”Tämä rakennus on suunniteltu suurelle joukolle ihmisiä, mutta yleensä näemme sen tyhjänä. Kun sadat ihmiset saapuivat paikalle seuraamaan keskusteluja, tapahtui jotain maagista ja rakennus pääsi omaan elementtiinsä. Se tuntui elävältä.”

Tätä Grima ja Paimion parantolan säätiön tiimi toivovat parantolalle useamminkin. Heidän vastuullaan on toki itse rakennuksesta huolehtiminen, mutta he näkevät tehtävänään myös sen aineettomien arvojen – ehkä voitaisiin puhua rakennuksen sielusta – vaalimisen.

”Ei ole sattumaa, että konferenssin nimi on Spirit of Paimio. Ensisijainen tavoitteemme on ehdottomasti huolehtia rakennuksen luista, mutta arvokkain asia, mitä meillä on, on rakennuksen henki. Sitä olemme täällä pohtimassa joka vuosi,” Grima sanoo.