Aino ja Alvar Aallon vuonna 1929 suunnittelema ja vuonna 1933 valmistunut Paimion Parantola on funktionalistisen arkkitehtuurin kansainvälisiä merkkiteoksia. Tammikuussa 1929 päättyneeseen arkkitehtuurikilpailuun suunniteltu ja kilpailun pääpalkinnon voittanut parantola on poikkeuksellinen kokonaistaideteos, jonka keskiössä ovat ihminen ja arkkitehtuurin parantava voima. Tuberkuloosiparantolana vuoteen 1960 asti toimineen rakennuksen historiaan kuuluu aika yleissairaalana aina 2010 puoliväliin saakka. Paimion parantola tuli yllättäen myyntiin 2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti 2019 selvitystyön, jonka tuloksena Paimion parantola -säätiö perustettiin vuonna 2020 vaalimaan, vahvistamaan ja kehittämään Aaltojen rohkeaa ja edistyksellistä visiota tuleville sukupolville.

Paimion parantolan tulevaisuus: kohti parantavaa arkkitehtuuria

Paimion parantola oli toimintansa alusta lähtien aikansa edistynein ja uudenaikaisin lääketieteellinen, arkkitehtuurinen instrumentti, kuten Alvar Aalto rakennusta kuvasi. Sen tavoitteena oli yhdistää arkkitehtien, käsityöläisten, lääketieteen tutkijoiden osaaminen sekä luonnon parantavat vaikutukset 1900-luvun kenties pahinta kansanterveydellistä kriisiä vastaan ja tuoda hoito jokaisen ulottuville yhteiskunnallisesta asemasta ja kotipaikasta riippumatta.
Tuberkuloosi on sittemmin voitettu, mutta Aaltojen radikaalilla arkkitehtuurin, luonnon ja tutkimuksen yhdistelmällä on edelleen merkittävä tehtävä. Tämän päivän eksistentiaalisessa kriisissä, jossa koko ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla, arkkitehtien ajassa elävä visio on ajankohtaisempi kuin kohtaan. Parantolan perinnöstä vastaavan säätiön tehtävä ulottuu siten ainutlaatuisen miljöön vaalimista pidemmälle: parantolasta halutaan luoda kehityksen, oppimisen ja ajatustenvaihdon keskus, jossa etsitään ja kehitetään aktiivisesti uudenlaisia ratkaisuja konferenssien, koulutusohjelmien sekä tapahtumien puitteissa. Tämä on mahdollista yhdistämällä ajattelijat ja tekijät sekä luovat ja käytännön osaajat. Säätiön missio on tehdä parantola tunnetuksi uusista, ihmisten suhdetta maailmaan ja toisiinsa liittyvistä ajatusmalleista sekä poikkitieteellisestä tekemisestä.

Ajatusten, oppimisen ja tekemisen näyttämö

Paimion parantola -säätiön visiossa parantola-alue saa ainutlaatuisen ja vahvan roolin tulevaisuuden yhteiskunnallisten strategioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Alun perin lääketieteen keinoihin keskittyneen parantolan painopistettä laajennetaan yksilön hyvinvoinnista ihmissuhteiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan tasolle. Rohkean vision toteuttamiseksi säätiö on nimittänyt toimitusjohtajan ja kuraattorin luotsaamaan parantolaa kohti tulevaa.
Toimitusjohtaja Mirkku Kullbergin johdolla säätiö vahvistaa ja laajentaa entisestään suunnitelmiaan parantola-alueen suojelemiseksi ja uudistamiseksi tämän päivän tarpeisiin. Vastuu eurooppalaisen modernismin mestariteoksiin kuuluvasta parantolasta vaatii strategista visiota, teknistä ymmärrystä ja laajaa ympäristön tukea. Kullbergin vankka osaaminen ja johtajakokemus sekä kansainväliset verkostot antavat säätiön toiminnalle vahvan pohjan ja nostavat parantolan jälleen kansainväliseen tietoisuuteen.

Uuden ajattelun, oppimisen ja tekemisen näyttämön herättämiseksi eloon on luotu kunnianhimoinen kolmivuotinen ohjelma, johon kuuluu konferensseja, residenssejä, näyttelyitä ja työpajoja. Lähikuukausien aikana julkaistavan manifestin ympärille rakennetusta ohjelmasta vastaavat kuraattori Joseph Grima ja suunnittelustudio Space Caviar. Ohjelman avulla kokenut kirjoittaja, tutkija, kuraattori ja luennoitsija Grima ja Space Caviarin tiimi avaavat parantolan vision valtavat mahdollisuudet valikoituneelle kansainvälisten ajattelijoiden ja toimijoiden verkostolle.

Joseph Grima

Joseph Grima on Italian Milanossa työskentelevä arkkitehti, kirjoittaja ja kuraattori, joka toimii Design Academy Eindhoven -korkeakoulun luovana johtajana. Hän on muotoilun, teknologian, kriittisen teorian ja kaupunkisuunnittelun risteyskohdassa toimivan arkkitehtuuri- ja tutkimusstudio Space Caviarin toinen perustaja. Studion arkkitehtuuria, julkaisuja, näyttelyitä ja elokuvia on esitelty laajasti Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa.Grima työskenteli aiemmin arkkitehtuuri- ja muotoilulehti Domuksen päätoimittajana sekä itsenäisen Storefront for Art and Architecture -gallerian johtajana New Yorkissa. Vuonna 2014 hänet nimitettiin kaikkien aikojen ensimmäisen Chicago Architecture Biennialin toiseksi pääkuraattoriksi, ja vuonna 2012 hän toimi ensimmäisen Istanbul Design Biennial -tapahtuman toisena johtajana. Hän oli myös Materan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2019 -hankkeen taiteellinen johtaja. Grima on opettanut ja luennoinut lukuisissa yliopistoissa Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa, mm. Moskovan Strelka-instituutissa (Strelka Institute of Media, Architecture and Design). Hän on ollut mukana useiden kansainvälisten kilpailujen tuomaristoissa, kuten vuoden 2010 Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa Kazuyo Sejiman johdolla.