AIR – hengittämisen taide hengittämisen arkkitehtuurissa

Taiteilijat:
Andreas Behn-Eschenburg, Toni Elg, Artor Jesus Inkerö, Ola Kolehmainen, Santtu Laine, Eeva Lietonen, Tuomas A. Laitinen, Josefina Nelimarkka, Nastja Säde Rönkkö, Emilia Tanner, Pekko Vasantola

Kuraattori: Jari Saariaho

Näyttelylokaatiot:
Paimion parantolan kesänäyttely AIR levittäytyy rakennuksia ympäröivään jylhään mäntymetsään, päärakennukseen ja sille omistettuun näyttelytilaan. AIR kutsuu katsojat pysähtymään ja latautumaan kokemuksellisen ja rauhallisen nykytaiteen äärelle. Teokset ovat dialogissa ikonisen modernistisen arkkitehtuurin ja luonnon kanssa.

Lue lisää näyttelylokaatioista ja teoksista: AIR näyttelyn lokaatiot

Yhteislippu AIRiin ja muihin näyttelyihin:
10 € , alle 7-vuotiaat ilmaiseksi
Opastetun kierroksen yhteydessä 5 €

***

Elämme ajassa, jossa syvällinen, pitkäaikainen keskittyminen on suurimmalle osalle ihmisiä erittäin vaikeaa. Pirstaloitunut maailma on luonut pirstaloituneen mielen, joka vaatii jatkuvia sysäyksiä. Huomiohakuinen patogeeninen kulttuurimme on omansalainen pandemia. Erilaiset medialustat vaativat meitä jakamaan jatkuvasti lyhyitä tekstejä, videoita ja kuvia ja reagoimaan siihen, mitä on jaettu. Suupalallisen kokoiset informaatiopalat täyttävät mielemme, ja pakottavat meidät muuttamaan käsityksemme informaatiosta, sen merkityksellisyydestä, totuudellisuudesta ja ennen kaikkea sen käytöstä. Välitön tyydytys on tärkeämpää kuin ymmärrys, ja aivomme ovat tottuneet vaatimaan jatkuvaa stimulaatiota, johon päättymättömät skrollaukset ovat nerokas ratkaisu.

Jo 80-luvun lopulla ranskalainen filosofi Jean Baudrillard kritisoi teoksessaan Kommunikaation ekstaasi mediaa ja sen vaikutusta paljon ennen sosiaalista mediaa. Baudrillard pohti yksityisen ja yhteisen tilan muuttumista mediainvaasion seurauksena. Hänen mukaansa olimme menettämässä tilan ja merkityksen tajun, ja siksi kommunikaation sisällöt ovat vailla merkitystä. Ainoa asia, mitä kommunikoidaan on kommunikaatio itsessään, sen tuottama orgastinen ekstaasi. Kirjailija JG Ballard tiivisti aikamme dystooppisen median jo 70-luvulla kirjoittamalla: ’’Warholin jälkeisessä ajassa yksittäinen ele kuten jalkojen laittaminen ristiin muuttuu merkittävämmäksi kuin koko Tolstoin Sota ja rauha’’.

Paimion parantola suunniteltiin alun pitäen hengittämiseen, lääketieteelliseksi instrumentiksi. AIR ottaa kiinni taiteen keinoin Aaltojen arkkitehtuurista ja heidän muotoilufilosofiastaan tarjoamalla paikan hengittää, rauhoittua ja ajatella. Paimion parantola suunniteltiin paikaksi hengittää. Nyt AIR yhdistää hengittämisen taiteen hengittämisen arkkitehtuurin hidastamalla tahtia.