Paimion parantola on nyt Unescon maailmanperintökohde osana Aalto Works -sarjaa.

Unescon maailmanperintökomitea hyväksyi 26.7. Busanissa Etelä-Koreassa Aalto Works -sarjan maailmanperintöluetteloon.

Aalto Works on kolmestatoista Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemasta kohteesta muodostuva kokonaisuus. Yhdessä kohteet edustavat suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkittävimpiä saavutuksia, hyvinvointivaltion kehitystä ja ihmislähtöistä suunnittelua.

Päätöksen myötä Aalto Works on Suomen kahdeksas maailmanperintökohde ja Varsinais-Suomen ensimmäinen Unescon maailmanperintökohde.

Paimion parantola valmistui vuosina 1929–1933 tuberkuloosiparantolaksi. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat rakennuksen kokonaisvaltaiseksi ympäristöksi, jossa arkkitehtuuri, sisustus, kalusteet, valaistus, värit ja ympäröivä luonto muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Parantolaa pidetään yhtenä modernin arkkitehtuurin merkittävimmistä teoksista ja Alvar ja Aino Aallon kansainvälisen läpimurron alkuna.

”Unescon maailmanperintöstatus on poikkeuksellinen tunnustus Paimion parantolan yleismaailmalliselle merkitykselle sekä Aino ja Alvar Aallon visionääriselle työlle. Samalla se merkitsee uuden aikakauden alkua. Vastuumme on turvata tämän ainutlaatuisen kokonaisuuden säilyminen ja varmistaa, että se säilyy aktiivisessa käytössä myös seuraavat sata vuotta. Suojelu ja tulevaisuuden käyttö eivät ole toistensa vastakohtia – ne kulkevat käsi kädessä”, sanoo Paimion parantola -säätiön hallituksen puheenjohtaja Mirkku Kullberg.

Maailmanperintöstatus on vuosia kestäneen valmistelutyön tulos. Paimion parantola -säätiö kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä, Museovirastoa sekä Alvar Aalto -säätiötä pitkäjänteisestä työstä ja sitoutumisesta maailmanperintöhakemuksen valmisteluun.

Aalto Works -sarjaan kuuluvat:

Paimion parantola (1929–1933), Paimio
Alvar Aallon kotitalo (1935–1936), Helsinki
Sunilan sellutehtaan asuinalue (1936–1938, 1947, 1951–1954), Kotka
Villa Mairea (1938–1939), Pori
Säynätsalon kunnantalo (1949–1952), Jyväskylä
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus (1951–1971), Jyväskylä
Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus (1951–1987), Seinäjoki
Muuratsalon koetalo (1952–1954), Jyväskylä
Kulttuuritalo (1952–1958), Helsinki
Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo (1953–1957), Helsinki
Alvar Aallon ateljee (1954–1955, 1962–1963), Helsinki
Kolmen ristin kirkko (1956–1958), Imatra
Finlandia-talo (1962/1967–1975), Helsinki