Paimion parantolan tulevaisuuden visio on saavuttanut merkittävän virstanpylvään.
Paimion parantola -säätiö on toteuttanut tiiviissä yhteistyössä kansainvälisesti arvostetun norjalaisen arkkitehtitoimisto Snøhettan kanssa Masterplan-suunnitelman, joka tulee rakentamaan yhden 1900-luvun merkittävimmän kulttuurihistoriallisen arkkitehtuurikohteen tulevaa käyttöä.
Suunnitelman ytimessä on ajatus, joka ohjasi Alvar ja Aino Aaltoa heidän koko uransa ajan: arkkitehtuurin ensisijainen tehtävä on palvella ihmisen hyvinvointia.
Snøhetta on lähestynyt tehtävää poikkeuksellisella herkkyydellä ja ymmärryksellä. Suunnittelutiimi tunnisti alusta lähtien, ettei Paimion parantolaa voida tarkastella pelkästään rakennuksena, vaan kokonaistaideteoksena – Gesamtkunstwerkina – jossa arkkitehtoninen kauneus ja muoto, teknologiset innovaatiot sekä rakennuksen käyttäjien arki muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Kyseessä ei ole mikään yksittäinen suunnitteluratkaisu, vaan laajapohjainen ymmärrys Paimion parantolan kehittämisen yhteiskunnallisesta merkityksestä myös tulevaisuudessa.
Masterplan ulottuu rakennuksen seinien ulkopuolelle ja tarkastelee parantolan merkitystä globaalista perspektiivistä.
Tavoitteena on luoda Paimion parantolasta eurooppalainen kulttuurielämän kohtaamispaikka, jossa hyvinvointia, muotoilua ja yhteistä tulevaisuuttamme voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Geopoliittisen epävarmuuden aikakaudella avoimuuteen ja humanistisiin arvoihin perustuva kohde tarjoaa paikan hengittää henkisesti ja fyysisesti.
Snøhettan Masterplan rakentuu strategialle parantolasta kansainvälisenä kohteena, jossa yhdistyvät hotelliliiketoiminta, hyvinvointipalvelut, kulttuuritoiminnot sekä kansainvälisen vuoropuhelun areenat.
Entinen leikkausosasto on suunniteltu monikäyttöisiksi konferenssi- ja tapahtumatiloiksi omine sisäänkäynteineen. Potilassiivestä muodostuu majoituskokonaisuus, jossa rauhalliset ja hienovaraisesti suunnitellut huoneet luovat ainutlaatuisen ympäristön.
Ikonisten aurinkoparvekkeiden avaaminen uudelleen sekä uuden kylpyläkokonaisuuden sijoittaminen alempaan kerrokseen, josta on suora yhteys ulkotiloihin ja ympäröivään metsään, jatkavat Aaltojen alkuperäistä näkemystä valosta, ilmasta, metsästä ja hengittämisen merkityksestä osana ihmisen hyvinvointia. Rakennuksen suojelua kunnioittaen suunnitelmat pyrkivät turvaamaan rakennuksen pitkäikäisyyden ja sen yhteyden luontoon.
Snøhettan perustaja-arkkitehti Kjetil Trædal Thorsen:
”Halusimme lähestyä hanketta vahvalla kunnioituksella Alvar ja Aino Aallon perintöä – ja erityisesti Paimion parantolaa – kohtaan rakentaen kiinteistökokonaisuudelle uuden käytön, joka avaisi kohteen myös uusille yleisölle. Suunnitelma yksityiskohtineen on toteutettu huolellisesti siten, että rakennuksen eheys säilyy. Samalla kuitenkin Paimion parantolalle annetaan tila ja mahdollisuus kohdata uusi aika ja kehittyä edelleen.”
Masterplanin ensimmäinen vaihe on toteutettu yhteistyössä ALA Arkkitehtien ja Arkkitehdit Mustonen Oy:n kanssa. ALA Arkkitehdeilla on vahva kokemus kulttuurikohteista sekä vaativista korjaus- ja uudistushankkeista. Arkkitehdit Mustonen kuuluu maamme johtaviin Aalto-rakennusperinnön asiantuntijoihin. Evergreen Capital on toiminut hankkeen neuvonantajana kansainvälisen majoitusliiketoiminnan kehittämisessä ja toteutettavuustutkimuksissa.
SEURAAVA VAIHE
Korjaus- ja kehitystyö etenee nyt yhteistyössä Museoviraston sekä Alvar Aalto -säätiön kanssa. Paimion parantolan hanke ja uusi käyttö tulevat tukemaan alueellista kehitystä kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun kasvaessa kansainvälisesti.
Paimion parantola on keskeisessä asemassa Aalto Works -sarjassa, jota esitetään UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Parantolaa pidetään yhtenä kokonaisuuden tärkeimmistä rakennuksista. Päätöstä maailmanperintöstatuksesta odotetaan heinäkuun 2026 lopussa.
Mahdollinen maailmanperintöluetteloon hyväksyminen sijoittaisi Paimion parantolan maailman arvostetuimpien kulttuurikohteiden joukkoon ja vahvistaisi sen asemaa universaalisti merkittävänä arkkitehtuurin ja kulttuuriperinnön maamerkkinä.