fbpx

Discussions for Emerging New Worlds

Paimion parantolan keskustelusarjan ”Discussions for Emerging New Worlds” toinen seminaari järjestettiin 9.6.2023. Seminaarin tavoitteena oli löytää uusia ideoita ja inspiraatiota siihen, miten Paimion parantolasta kehitetään uudenlainen koulutuspaikka, tila, joka ylittää tieteenalojen rajat ja tuottaa uutta rajoja rikkovaa tietoa.

Tapahtuma käynnistyi Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan johtaja Laura Aallon ja Monoclen päätoimittajan Tyler Brûlén kanssa, jotka keskustelivat matkakohteen käsitteen viime vuosien kehityksestä sekä Suomeen ja Paimion parantolaan kohdistuvan kansainvälisen kiinnostuksen tarjoamista haasteista ja mahdollisuuksista. Brûlén mukaan Suomen on pohdittava uudelleen asemaansa globaalissa huomiotaloudessa. ”Helsinki oli ennen Ukrainan sotaa liikenteen solmukohta ja tämä teki siitä osan ihmisten globaalia rytmiä”, hän sanoi. ”Nyt kun tämä on muuttunut, Helsingillä ja Suomella on loistava tilaisuus miettiä uudelleen, mikä heidän ytimensä on”, Brûlé jatkoi. Laajemmin tämä koskee myös Paimion parantolaa. Brûlén mukaan voidakseen keksiä itsensä uudelleen maailmanlaajuiseksi kohteeksi, kannattaa tutkia vastaavia kohteita, kuten Schloss Elmau Saksassa, joka on isännöinyt kahta G7-huippukokousta, kirjallisia keskusteluja, joissa on ollut mukana aikamme merkittävimpiä kirjailijoita, sekä lukuisia kansainvälisiä tapahtumia.

Paljon Suomen ja laajemmin myös Paimion parantolan tulevaisuudesta riippuu siitä, löydetäänkö osaajia maailmanlaajuisesti huomionarvoisen kohteiden pyörittämiseen. Brûlén mukaan Suomi tarvitsee Ecole hôtelière de Lausannen kaltaisen huipputason koulun kouluttamaan ihmisiä, jotka pystyvät osaltaan kehittämään Suomen palvelukulttuuria. ”Matkailualalla työskentelevät ihmiset ovat lähettiläitäsi, mutta tällä hetkellä alaa ei nähdä Suomessa arvokkaana urapolkuna”, Brûlésanoi. Toinen haaste on palvelukulttuuri, joka on edelleen jäljessä monista Aasian maista. Molempien asioiden on muututtava, jotta Suomi ja Paimio voivat houkuttella suuria matkailuinvestointeja ulkomailta. Tästä huolimatta Paimiossa ennen seminaaria vieraillut vieraileva Brûlé on vakuuttunut, että parantolalla on potentiaalia. ”Parantola hehkuu lämpöä ja inhimillisyyttä, ja se on jo nyt elävä matkailukohde”, hän huomautti. Mutta kestääkseen ja kehittyäkseen, kuten Aalto olisi halunnut, tarvitaan lisää investointeja, Brûlé sanoi.

Seminaarin toisessa osassa brittiläinen arkkitehti Joseph Grima, jonka tehtävänä on kuratoida parantolan tulevaisuuden visiota, haastatteli ruotsalaisen Konstfackin rehtori Anna Valtosta siitä, kuinka Paimion parantola voisi muuttua uudenlaiseksi parantolaksi, tilaksi oppimiselle. Grima aloitti vertaamalla parantolaa ihmisestä huolehtimiseen suunniteltuna rakennuksena ja nykyajan koulutuksen tarpeita paitsi opettaa myös huolehtia ihmisistä. ”Rakennus oli suunniteltu parantamaan, mutta myös kehittämään henkistä kokemusta, toisin sanoen pitämään huolta mielestä”, hän sanoi ja kysyi, voisiko parantola jatkaa tätä roolia kokeellisen oppimisen yhteydessä. Valtosen mukaan Paimion parantolan on ensin päätettävä, millainen oppimisen tila se haluaa olla. ”Onko se (Rockefeller-säätiön) Bellagio-keskus Italiassa, jossa kirjailijat ja tutkijat käyvät kirjoittamassa kirjoja? Tuleeko siitä kohtauspaikka suurille kansainvälisille yrityksille, joiden työntekijöillä on yksi tai kaksi globaalia tiimitapaamista vuodessa? Vai onko se paikka, joka kouluttaa ihmisiä huolehtimaan yhteiskuntiemme tulevaisuudesta?”, hän kysyi.

Grima näkee, että Paimion parantola voi olla elinikäisen oppimisen käsitteen ympärille rakennettu instituutti. Instituutti, joka ylhäältä alas suuntautuvan tiedon siirron sijaan voisi olla paikka, jossa tietoa tuotetaan kollektiivisesti. ”Tällä poikkeuksellisella rakennuksella on potentiaalia kehittyä maailman mittapuulla ainutlaatuiseksi oppilaitokseksi – oppilaitokseksi, joka tasapainottaa kehon hyvinvoinnin mielen kanssa”, hän uskoo. Griman mukaan arkkitehtien tulee herättää uudelleen ajatus rakennuksesta sosiaalisena instrumenttina. ”Kauneuden ja hyvän suunnittelun kokemukset voivat parantaa ihmisiä”, hän sanoi. Tämä arkkitehtuurin sosiaalinen merkitys oli Aallon arkkitehtuurifilosofian ytimessä ja tarjoaa vankan alustan 90-vuotiaan Paimion parantolan uuden tulevaisuuden rakentamiselle.

Viimeisimmät artikkelit

Tilaa uutiskirjeemme

Paimion parantola on enemmän kuin rakennus. Vuosien saatossa parantola on saavuttanut kansainvälisen maineen yhtenä modernin arkkitehtuurin merkkiteoksista.

Tilaamalla uutiskirjeemme kuulet ensimmäisenä Paimion parantolan tapahtumista ja näyttelyistä.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.